Tässä sarjassa paljastuu mistä oman itseni kuvaaminen sai alkunsa. Elin pohjamudissa kriisin keskellä, negatiiviset tunteet söivät elinvoimaani enkä pystynyt hakemaan apua. En edes tiennyt miten sanoittaa kipuani tai tuntemuksiani. Tartuin kameraan ja asetin itseni armottomasti sen eteen, otin vastaan kuvat joita se minulle tarjosi. Kuvat alkoivat elämään minulle ja huomasin kuvia käsitellessäni tekeväni terapiaa kokemuksistani. Eräänä päivänä huomasin pahan olon kadonneen, tilalle oli syntynyt armollinen tapa nähdä oma kuvani, se jota olin hävennyt koko elämäni.